Maahanmuuton väitetään vaikuttavan suotuisasti talouskasvuun ja taloudelliseen hyvinvointiin. Tämä väittämä on noussut viime vuosina maahanmuuton puoltajien yhdeksi suosikkiargumentiksi. Kuten muutkaan kosmopoliittisten tahojen väitteet, ei tämäkään argumentti kestä kriittistä tarkastelua.
Avainsana: siirtolaisuus
Viime aikojen islamistiterroristien hyökkäysten jälkimainingeissa on keskusteltu jälleen sivilisaatioiden yhteentörmäyksestä. Sivilisaatioiden yhteentörmäys tai kamppailu on amerikkalaisen Samuel P. Huntingtonin lanseeraama käsite, jossa nykyajan kansainvälisten konfliktien käyteaineena nähdään poliittisten ideologioiden sijaan kulttuuri ja uskonto. Ajatus perustuu Huntingtonin havaintoon islamilaisen maailman osallisuudesta lähes kaikissa uudemman ajan konflikteissa. Näkemys on mielenkiintoinen, mutta mielestäni näkökulmaltaan suppea. Se ei kuvaa riittävän kulttuurien kohtaamisen ongelmia länsimaiden sisäisen kehityksen kannalta, eikä sellaisenaan auta ymmärtämään, miksi länsi näyttää yllättyneen, kun ihanteeksi asetettu monikulttuurisuus onkin johtanut harmonian sijaan lisääntyviin konflikteihin. Voitaisiin ennemminkin puhua erilaisten nationalismien yhteentörmäyksestä.
Maahanmuuttoa ja sen kasvattamista perustellaan nykyään yleisesti heikkenevällä huoltosuhteella. Puhutaan kestävyysvajeesta sekä ”ukkoutuvasta ja akkautuvasta” Suomesta ja väitetään, että siirtolaisia tarvitaan paikkaamaan työvoimapulaa työikäisten suhteellisen osuuden vähetessä ja vanhusväestön määrän kasvaessa koko Euroopassa. Tällaiset väitteet eivät kuitenkaan kestä lähempää tarkastelua. Esitän seuraavassa kymmenen syytä, miksi näkemykset maahanmuuttajista työvoimapulan paikkaajina tai heikkenevän huoltosuhteen tasoittajina ovat vailla pohjaa.
Kuluvan vuoden ykköspuheenaihe on ollut Eurooppaan kohdistuva ennennäkemätön pakolaistulva. Uutiset Välimereen hukkuvista ja salakuljettajien avulla rajojen yli pyrkivistä pakolaisista ovat käyneet lähes jokapäiväisiksi. Koska tilanne ymmärrettävästi huolestuttaa eurokansalaisia, poliittinen eliitti ja media ovat käyneet myös keskustelua siitä, miten turvapaikanhakijoiden vyöryä voitaisiin hillitä. Ratkaisuksi on esitetty turvapaikkakäsittelyn nopeuttamista, uusien laillisten väylien avaamista turvapaikanhakijoille ja taakan jakamista Euroopan maiden kesken. Samaan aikaan on haluttaisiin ehkäistä laitonta maahantuloa salakuljettajien toimintaa vaikeuttamalla ja tiukemmilla maahantulokontrolleilla. Turvapaikan tai oleskeluluvan saaneiden osalta samat tahot ovat vaatineet parempaa ja nopeampaa kotouttamista. Tarjotut keinot pakolaistulvan hallintaan ovat yhtä ristiriitaisia kuin tehottomiakin. Euroopan tulisi viimeinkin ymmärtää, että pakolaisten asuttaminen Eurooppaan ei ole hyvä ja kestävä ratkaisu maailman pakolaisongelmaan. Itse asiassa se vain pahentaa ongelmaa entisestään.