Helsingin Sanomat kertoi 20.4. saaneensa nähtäväkseen kirjeen, jonka EPP:n puheenjohtaja Manfred Weber oli lähettänyt muutama päivä aiemmin muiden Euroopan parlamentin ryhmien puheenjohtajille. EPP eli Euroopan kansanpuolue on Kokoomuksen europarlamenttiryhmä.

Helsingin Sanomat kertoi, että mainitussa kirjeessä Euroopan parlamentin vaikutusvaltaisin ryhmä EPP vaatii europarlamenttia harkitsemaan rahoituksen lopettamista kahdelle poliittiselle ryhmälle, jotka ”ovat lähellä eri puolilla Eurooppaa toimivia uusnatseja tai uusfasisteja”. Lehti jatkaa kertoen, että ”EPP:n mukaan kyseiset järjestöt saavat tänä vuonna lähes 600 000 euroa tukea Euroopan Unionilta.”

Helsingin Sanomien mukaan EPP:n puheenjohtaja Manfred Weber hyökkää kirjeessä kahta EU-tukea saavaa järjestöä vastaan: Alliance for Peace and Freedomia (APF) ja Europa Terra Nostraa.

AFP:stä lehti kertoo, että se ”on Venäjän-myönteinen järjestö, jolla kerrotaan olevan lämpimät suhteet esimerkiksi Ranskan äärioikeistoon.” Europa Terra Nostra puolestaan on edellä mainitun ryhmän säätiö, joka on Helsingin Sanomien siteeraaman EPP:n mukaan ”järjestämässä toukokuussa pidettävää äärijärjestöjen kokousta Tukholmassa”. Lehti lainailee lähteenä vielä ruotsalaista, äärivasemmistolaista Expo-säätiön lehteä, jonka mukaan tilaisuudessa puhuu ”monia valkoisten ylivaltaa vaativia ruotsalaisvaikuttajia”.

HS:n siteeraaman Weberin mukaan kaksi kirjeessä mainittua järjestöä eivät välttämättä täytä eurooppalaisia kriteerejä ”ihmisarvon kunnioittamisesta, vapaudesta, demokratiasta ja tasa-arvosta”. Niinpä Euroopan parlamentin tulisi harkita niiden rekisteröinnin peruuttamista sekä rahoituksen lopettamista.

Euroopan parlamentin sääntöjen mukaan poliittisen ryhmän kelpoisuuden voi kyseenalaistaa, jos parlamentin jäsenistä vähintään neljännes on hankkeen takana ja he edustavat ainakin kolmea parlamentin poliittista ryhmää. Euroopan parlamentissa on yhteensä 751 jäsentä.

Helsingin Sanomien uutinen on taustoja tuntemattomalle lähes käsittämätön. Uutisesta välittyy kuva, että EU jakaa noin vain rahaa jollekin epämääräiselle uusnatsipoppoolle ja nyt sellainen halutaan lopettaa. Harvassa ovat ne, jotka eivät tällaista esitystä kannattaisi. EU:n tuhlailevasta rahankäytöstä on puhuttu vuosikaudet ja nyt hyödynsaajina ovat olleet ryhmät, joista suuri yleisö ei ole koskaan kuullutkaan.

Uutisen oikea tausta

Helsingin Sanomat ei kuitenkaan mainitse uutisessaan, että Alliance for Peace and Freedom (APF) on Euroopan parlamentin sitoutumattomien ryhmään kuuluvien puolueiden yhteenliittymä, jonka jäsenpuolueista tunnetuimpia ovat Kreikan Kultainen aamunkoitto ja Saksan NPD. Koska EU on nostanut parlamenttiryhmän muodostamisen vähimmäisvaatimukseksi 25 euroedustajaa seitsemästä eri jäsenmaasta, APF ei ole voinut rekisteröityä omaksi parlamenttiryhmäkseen. Kysymys ei siis ole kuitenkaan mistään epämääräisestä ”uusnatsiryhmästä”, kuten Helsingin Sanomien uutisesta voi päätellä, vaan europarlamentissa vaikuttavasta laillisesti ja julkisesti toimivasta laillisten ja julkisten puolueiden organisaatiosta, jolla on EU:n omien sääntöjen mukaan samanlainen oikeus EU:n rahoitukseen kuin muillakin europarlamentin poliittisilla ryhmillä.

EU on budjetoinut kuluvana vuonna tukea europarlamentin poliittisille ryhmille 31 905 000 euroa ja poliittisille säätiöille 19 000 000 euroa. EPP:tä EU rahoittaa tänä vuonna 8 683 552 eurolla ja sen Centre for European Studies -nimistä taustasäätiötä 5 191 840 eurolla. EPP:n kyljessä toimii lisäksi muitakin säätiöitä, joiden rahoitus tulee muista EU-lähteistä. EPP:n ja Weberin aloitetta eivät selvästikään motivoi säästöt, sillä vielä viime vuonna EPP esitti Weberin suulla europarlamentaarikkojen avustajakunnan palkkabudjettiin tuntuvaa korotusta.

Europarlamentti on 2000-luvulla pyrkinyt askel askeleelta hankaloittamaan Euroopan yhdentymiseen, maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen kriittisesti suhtautuvan opposition toimintaedellytyksiä. Ensin sitoutumattomien ryhmältä riistettiin oikeus parlamenttiryhmille myönnettävään tukeen, koska uusissa säännöksissä vaadittiin rahoitettavalta ryhmältä yhteistä poliittista ohjelmaa. Koska sitoutumattomat edustavat hyvin monia eri poliittisia suuntauksia kommunisteista nationalisteihin ja libertaareihin, oli tätä vaatimusta vaikea täyttää. Sitten europarlamentti nosti parlamenttiryhmän perustamiseen vaadittua kynnystä: kuutta eri maata edustavan 20 europarlamentaarikon sijaan ryhmän perustamiseen vaaditaankin nyt 25 euroedustajaa seitsemästä eri maasta. Säädöksen kiristäminen tähtäsi alun perin Identity, Tradition, Sovereignty (ITS) ryhmän hajottamiseen. ITS koostui 23 mepistä, jotka edustivat kuutta eri maata. Ryhmän tunnetuimpia jäsenpuolueita olivat Ranskan Kansallisrintama (FN) ja Itävallan Vapauspuolue (FPÖ). Parlamenttiryhmän status on merkityksellinen paitsi rahoituksen vuoksi, myös siksi, että rekisteröidyt parlamenttiryhmät ovat automaattisesti oikeutettuja edustukseen parlamentin lautakunnissa.

Vuonna 2014 Europarlamentti päätti vielä kiristää EU-tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoitusehtoja siten, että tukea saadakseen puolueiden ja säätiöiden on nyt ”kunnioitettava EU:n perusarvoja”. Mikäli näiden perusarvojen ”kunnioittaminen” jonkun puolueen tai säätiön kohdalla asetetaan kyseenalaiseksi, EU voisi kumota tällaisten ryhmien rekisteröinnin ja tuet – toki kuultuaan ensin ”riippumattomien, vaikutusvaltaisten henkilöiden” (sic) muodostaman komitean mielipidettä asiassa. Uudet rahoitusehdot tulevat voimaan vuoden 2017 alusta.

Rahoitusehtojen kiristämisessäkin juuri EPP, johon Suomen Kokoomuskin kuuluu, oli keskeinen aloitteentekijä. Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän (ECR) brittiläinen edustaja Daniel Hannan kommentoi EurActic-lehdelle, että ”vastenmielisin yksittäinen elementti tässä ehdotuksessa on se, että se mahdollistaa puolueiden lakkauttamisen [Europarlamentin] täysistunnon äänestyksellä – ja siis poliittisten vastustajiensa äänillä”.

EPP:n kirjeen taustalla näkyy myös ruotsalaisen äärivasemmistolaisen Expo-säätiön kädenjälki. Juuri Expo on nostanut esille kirjeessä mainitun ”toukokuussa pidettävän äärijärjestöjen kokouksen Tukholmassa” ja pitänyt siitä meteliä. Ruotsalainen europarlamentin demariedustaja Marita Ulvskog, joka vaati jo vuonna 2014 EU-rahoituksen epäämistä ”fasistisilta organisaatioilta”, on yhdessä muutamien muiden meppien kanssa vaatinut nyt Expon raporttiin nojaten omalta sosialistien ja demokraattien parlamenttiryhmältään (S&D) kriisikokousta asiassa. Nyt tähän Expon ja Ulvskogin kelkkaan on hypännyt myös EPP ja Suomen Kokoomus.

On yksi asia, mitä europarlamentti tekee ja toinen asia on, miten siitä uutisoidaan. Europarlamentin toiminta on täysin tuomittavaa, mutta kuinka eurokansalaiset voisivat edes ottaa siihen kantaa, jos asiasta uutisointi on näin harhaanjohtavaa kuin Helsingin Sanomissa? Vahingollisinta silti on asioista vaikeneminen. Kyseinen uutinen – sananvapauden ja poliittisten vapauksien rajojen kutistaminen EU:ssa – on tärkeä, mutta valtamedia ei ole tätä yhtä vääristelevää juttua lukuun ottamatta pitänyt tarpeellisena kertoa siitä meille.