Fidžin tilanne normalisoitui vuoden 2000 kaappausyrityksen jälkeen vain hetkeksi. Fidžiläisten nationalistien Conservative Alliance ja SDL (Soqosoqo Duavata ni Lewenivanua, ”yhdistynyt fidziläispuolue”) nousivat vuoden 2001 parlamenttivaalien jälkeen hallitukseen. Jännitteet etnisten fidžiläisten ja intialaisten siirtolaisten välillä olivat kireät ja useita levottomuuksia koettiin.
Hallituksen ryhdyttyä ajamaan vuoden 2000 vallankaappaukseen osallistuneiden armahtamista, myös välit maan asevoimiin kiristyivät. Vuoden 2006 joulukuussa asevoimat kenraali Bainimaraman johdolla suorittikin sitten sotilasvallankaappauksen syrjäyttäen maan laillisen hallituksen. Ministerit määrättiin kotiarestiin, tiedotusvälineille asetettiin sensuuri ja sotilaat nimittivät uuden väliaikaishallituksen.
Asevoimien komentaja kenraali Bainimarama nimitettiin pääministeriksi. Hän julisti tavoitteekseen ”rodullisen diskriminaation” poistamisen lainsäädännöstä ja etnisten ryhmien välien lähentämisen. Sotilaiden vallankaappausta on luonnehdittu ”radikaalin länsimaistuneen eliitin yritykseksi pakottaa jakautunut yhteiskunta kansalliseen konseksukseen”.
Kansainvälinen yhteisö paheksui vaalien jatkuvaa lykkäämistä, mutta Bainirama hallitsi maata sotilaiden turvin aina vuoteen 2014 saakka, jolloin maassa viimein pidettiin parlamenttivaalit. Vaalit voitti kenraali Bainimaraman perustama uusi Fiji First -puolue liki 60 prosentin ääniosuudella, mutta kilpailuasetelmaa voi luonnehtia epäreiluksi. Fidžiläiset entiset Conservative Alliancen aktivistit suunnittelivat vaalien jälkeen uuden nationalistisen puolueen perustamista.