Viime aikojen pakolaisvyöryn seurauksena keskusteltu humanitaarisen maahanmuuton kustannuksista on taas kiihtynyt. Vähemmän on sen sijaan keskusteltu maahanmuuton ja sen myötä lisääntyvän monikulttuurisuuden yhteiskunnalle aiheuttamista sosiaalisista kustannuksista, joille useinkaan ei voi määrittää hintalappua. Selvää kuitenkin on, että yhteiskuntamme maksaa kalleimman hinnan maahanmuutosta juuri sosiaalisesti.
Tekijä: Tapio Linna Page 2 of 5
Kouluissa, päiväkodeissa ja ylemmissä oppilaitoksissa harjoitetaan kansainvälisyyskasvatuksen tai globaalikasvatuksen nimellä kulkevaa indoktrinointia, joka ei olennaisesti poikkea edesmenneen Neuvostoliiton kasvatussisällöistä. Globaalikasvatuksen oppimateriaaleissa demonisoidaan laillisia Suomessa toimivia järjestöjä, jopa eräitä kansanedustajia, ja lietsotaan paheksuntaa maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen kriittisesti suhtautuvia kohtaan.
Hieman hämmentävää todeta, mutta olen seurannut nyt käsillä olevaa pakolaiskriisiä ristiriitaisin tuntein. Toisaalta näen selvästi sen kuolettavan demografisen uhan, jonka se muodostaa suomalaisuudelle ja eurooppalaisuudelle, mutta samalla olen salaa tyytyväisenä pannut merkille sitä seuranneen kansallismielisyyden aallon ja liberaalin yhteiskuntamallin kasvavan kriisiytymisen. Pakolaistulva on vaikuttanut eurooppalaisiin yhteiskuntiin shokkiaallon tavoin, ja siksi se on toiminut tarpeellisena herätyksenä ja polttoaineena kansallismielisyydelle eri puolilla Eurooppaa.
Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 25 vuotta Kansallisen radikaalipuolueen ja Uusi Suunta -lehden perustamisesta. Kansallinen radikaalipuolue (KRP) oli allekirjoittaneen aloitteesta synnytetty puolueyhdistys, joka oli ohjelmaltaan nimensä mukaisesti sekä kansallinen että radikaali. Se oli tiettävästi ensimmäinen selkeästi nationalistinen poliittinen organisaatio sodanjälkeisessä Suomessa. KRP:n taival jäi kuitenkin monista syistä lyhyeksi, eikä puolue ehtinyt koskaan nousta marginaaleista. Siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi Kansallisen radikaalipuolueen tarina kannattaa kertoa.
Maahanmuuton väitetään vaikuttavan suotuisasti talouskasvuun ja taloudelliseen hyvinvointiin. Tämä väittämä on noussut viime vuosina maahanmuuton puoltajien yhdeksi suosikkiargumentiksi. Kuten muutkaan kosmopoliittisten tahojen väitteet, ei tämäkään argumentti kestä kriittistä tarkastelua.