Suomessa vietettiin viime viikolla maailmanlaajuista sananvapauden viikkoa. Se antaakin aiheen pohtia, mikä on sananvapauden tila Suomessa vuonna 2015. Valtamedian ja poliittisen eliitin mukaan Suomi on sananvapauden mallimaa. Eikä tämä puhe täysin vailla katetta ole. Moneen muuhun länsimaahankin verrattuna sananvapaus on meillä lain puolesta melko hyvin turvattu. Tilanne on kuitenkin huonontumaan päin. Rikoslakiin lisättiin jo 1970-luvulla pykälä, joka kieltää kiihottamisen kansanryhmää vastaan. Sittemmin tätä lakia on tiukennettu ja sen soveltamisalaa laajennettu. Laki on hyvin tulkinnanvarainen ja syytekynnys on sen osalta jatkuvasti madaltunut. Sananvapauteen kohdistuu tänä päivänä suurempi uhka kuin koskaan aiemmin.
Kuukausi: lokakuu 2015
Suomea uhkaa työvoimapula, väitetään. Ja tämän vuoksi tarvitsemme maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia, todetaan samaan hengenvetoon. Puhe työvoimapulasta ennätysmäisen pitkän taloudellisen taantuman ja suurtyöttömyyden vallitessa tuntuu absurdilta, ja mieltä vailla se onkin palkansaajien, työttömien ja kansan suuren enemmistön kannalta. Puhetta työvoimapulasta ylläpitää erityisesti elinkeinoelämä yhdessä uusliberalististen taloustieteilijöiden kanssa. Perinteisesti työtätekevien etuja puolustanut vasemmisto antaa myhäilevää sivustatukea tälle keskustelulle suvaitsevaisuuspuheellaan. Jos lukija tuntee elinkeinoelämän ja uusliberalistien ajattelun taustoja, hän osaa myös lukea työvoimapulapuheesta rivien välistä sen, mikä jätetään yleensä sanomatta.